Rehtorin, isän, vaarin ja sijaisisän ajatuksia hyvästä johtamisesta.
Mitä on johtajuus ja mitä on hyveellinen johtajuus? Olen toiminut useita vuosia esimiestehtävissä, mutta vasta viime vuosina olen miettinyt johtajuuden ja hyveiden syvempää merkitystä. Koen asian niin laajana ja vaikeana, etten ole aikaisemmin rohjennut kirjoittaa aiheesta.
Lähestyn asiaa ensin siltä kannalta miltä johtajuuden ja hyveiden puuttuminen näyttää yhteiskunnassamme.
Jotta voidaan jotain hyveistä tietää, kai tulee tietää ylipäätään jotain hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä.
Kun katson ihmisten elämää ja välillä omaanikin, joudun murheissani toteamaan, että väärä toteutuu turhan usein. Onko ihmisillä tietoa ja ymmärrystä hyveistä? Ikävä kyllä hyvin monella ei ole, ja toisilla on, mutta he eivät toteuta sitä itsessään, omassa olemisessaan, elämässään.
Mitä voi päätellä siitä, että on isättömiä perheitä, isättömiä lapsia, yksinhuoltajia ja jopa lapsia vailla ensimmäistäkään vanhempaa. Tai jos on vanhemmat, ei kuitenkaan ole vanhemmuutta.
Kun lapsi suunnitellusti ja harkiten valehtelee ja toimii väärin pettäen näin monien aikuisten ja ikätovereidensa luottamuksen, joutuu aikuinen sydäntä riipaisevaan tilaan. Mikä meni vikaan? Ovatko hyveet olleet piilossa tai vielä pahempaa esillä mutta vain sanoina ei tekoina? Onko johtajuus vääristynyttä tai hyvin kapea-alaista ja yksipuolista? Tätä kysyn itseltäni välillä.
Sitten mietin ja yritän löytää jotain suurilta johtajilta ja pähkäillä mielessäni, voinko ja osaanko sovittaa sitä nykypäivän johtajuuteen.
Eräs johtaja pesi johdettaviensa jalat. Samaista johtajaa seurattiin melkein kuoleman porteille asti, kunnes vahvin seuralaisista pysähtyi, kielsi ja pakeni pimeyteen. Eikö johtaja johtanut oikein? Oliko jotain pielessä hänen hyveissään?
Tiedämme toki, että kyseessä on johtajista paras. Hän johti oikeudenmukaisesti, opetti ja eli opetuksensa mukaisesti. Miksi sitten seuraajat jättivät hänet?
Sanot ehkä, että oli kirjoitettu niin. No niin oli, mutta silti tässä on jotain uutta opittavaa. Johtaminen ei loppunut tähän.
Muistamme, että henkilöt tapasivat uudestaan ja missä merkeissä. Antoiko johtaja läksytyksen? Ei. Suuri ja käsittämätön armo ja anteeksianto sekä sitä seurannut voimaanuuttaminen kohtasivat johdettavaa.
Voimme lukea tästäkin tapahtumasta johtuvia seuraamuksia. Johdettavasta tuli oikeudenmukainen ja armollinen johtaja. Johtaja, joka kulki edeltäjänsä teitä.
Siis: toiminko oikeudenmukaisesti, palvelenko, olenko esimerkkinä, kuljenko edellä ja olenko armollinen sillä tavalla, että olen itsekin siitä riippuvainen.
Hyppään aivan toisenlaiseen tapaukseen. Olin viikonloppuna eräässä seminaarissa, jossa käsiteltiin vammaisuutta. Eräs itävaltalainen lääketieteen professori toi erittäin hyvässä alustuksessa esille erään kohdan, joka jäi mieleeni ja joka synnytti uusia ajatuksia johtamisesta.
Muistamme suuren johtajan, jota kansa seurasi ja jonka käskyä noudattaen kansalaiset yrittivät valloittaa koko Euroopan ja melkein siinä onnistuivatkin, kunnes perikato peri koko kansan vuosiksi eteenpäin. No kuitenkin tämä johtaja tapatti melkein kaikki vammaiset kotimaastaan ja Itävallasta ja varmaan aika monesta muustakin maasta. Tämä tehtiin osittain salassa mutta kuitenkin niin, että moni tiesi. Sukupolvet ovat kauhistelleet tämän johtajan toimia ja syystä.
Mutta missä on nykyajan johtajuus tai mitä on nykyajan johtajuus, kun samaa tehdään vielä suuremmassa mittakaavassa, mutta edellä mainitusta poikkeavasti niin, että vammaiset tuhotaan jo ennen kuin he syntyvät?
Jokuhan näitäkin toimia johtaa, ja johdettavat seuraavat ainakin olemalla hiljaa.
Kun katson lapsiamme tai lastenlapsiamme, sisimpäni täyttää kiitollisuus vanhempiani kohtaan ja heidän johtajaansa kohtaan, että he saivat lahjan elää niin, että minäkin sain lahjan elää ja myös seuraavat sukupolvet ovat saaneet lahjan elää.
Palaan ajatuksissani jälleen alkuun. Mitä ovat hyveet ja johtaminen.
Suurin hyvä on saada tavata johtajista suurin. Ja tämä suurin hyvä annetaan lahjaksi. Suurimman johtajan tuntemisen kautta pääset osalliseksi kaikista hyveistä ja johtamaan niin kuin hän johtaa, ei niin kuin maailmassa oletetaan johdettavan. Tullaksesi hyveelliseksi johtajaksi, sinun tulee antaa hyveellisen johtajan johtaa sinua.
Tämä tällä kertaa. Toivon, että tämä synnyttää yhtä paljon ajateltavaa sinussa kuin tämän kirjoittaminen synnytti minussa.