Blog
Hyveet maailman parhaan sosiaaliturvan perustana

Maamme sosiaaliturva on kriisissä. Siltä on loppumassa varat. Tämän päivän sosiaaliturvan tasoa pidetään yllä velkarahalla, jonka maksumiehet eivät ehkä ole vielä syntyneetkään. Voivatko hyveet olla muuttamassa tilannetta?

Markku Lepojärvi

Markku Lepojärvi

Educator
15.6.2020

Viime vuosina on lähes päivittäin puhuttu hyvinvointiyhteiskunnasta ja sen tarjoamasta sosiaaliturvasta. Sosiaaliturva sellaisena kuin me sen piirissä eläneenä ymmärrämme, on aika nuori järjestelmä.

Tällä hetkellä koko sosiaaliturva on valtavassa kriisissä. Meillä Suomessa ja aika monessa länsimaassa on joukko tekijöitä, jotka horjuttavat sosiaaliturvaa. Aivan näinä vuosina on valtava eläkkeelle siirtymisen ajanjakso. Samaan aikaan on työvoimapula ja mikä hälyttävintä yhä vähemmän veronmaksajia nykyisen järjestelmän ylläpitämiseksi.

Miten tähän on tultu?

Jotta voimme nähdä laajemman kokonaisuuden, on asioita tarkasteltava pidemmältä ajalta.

Sosiaaliturvan taustaa

Sosiaaliturva perustui suurin piirtein seuraavalle pohjalle. Ihminen toimi kuten luonnossa moni muukin malli. Hän oli osa isompaa ryhmää, perhettä ja sukua. Vanhemmille lasten määrä, kovan ja ahkeran työn lisäksi, antoi mahdollisuuksia myös elämän jatkuvuuteen ja vanhuuteen.

Suvussa isovanhemmilla oli oma roolinsa ja tehtävänsä, parhaassa työiässä olevilla vanhemmilla omansa ja lapsilla omansa. Jokainen sukupolvi sai vuorollaan osakseen hoitoa, huolenpitoa ja eväitä aikuisuutta varten. Sen jälkeen sukupolvi toimi aktiivisesti pitäen muista huolta ja iän myötä sai ottaa löysemmin ja olla melko luottavaisella mielellä siitä, että heistä pidettäisiin viimeisinä elinpäivinään huolta.

Tämä sosiaaliturva on edelleen ainoa vaihtoehto useimmissa maissa. Se kestää parhaiten ihmiskuntaa kohtaavat suuret myrskyt.

Kuinka muuttumaton on nyky-yhteiskunnan tarjoama sosiaaliturva?

Kehittyneiden maiden sosiaaliturvaa voidaan kyseenalaistaa monella tavoin. Miten niin juuri yhteiskunnan on pidettävä kaikista huolta? Onko ylipäätään mahdollista pitää kaikista huolta sekä hyvinä että huonoina aikoina?

Kuinka pysyvää oli oman aikansa edistyksellinen Rooman sosiaaliturva? Rooman valtakuntaan kuuluvat yksittäiset valtiot saivat (EU:hun verrattavalla tavalla) ylläpitää osittain omia järjestelmiään ja mm. näin huolehtia kansansa hyvinvoinnista. Mutta tiedämme lukuisista tilanteista ja ajanjaksoista, jolloin koko Rooman valtakunta oli suurissa vaikeuksissa. Tämä taas vaikutti dramaattisesti yksittäisten valtioiden elinoloihin.

Mieleeni palautuvat myös muut yhteiskunnat, jotka suurten kriisien seurauksena lähes lakkasivat olemasta. Silloin katosivat eläkkeet ja kaikki muukin sosiaaliturva, aineellisesta hyvinvoinnista puhumattakaan. Ihmiset vajosivat suureen ahdinkoon, josta noustiin vapiseville jaloille ensisijaisesti lähiyhteisön tuen voimin. (Toki on muistettava, että maailmalla on tällaisiin reagoitu myös globaalisesti ja solidaarisuutta on löytynyt erilaisten mutta kuitenkin rajallisten avustusten muodossa.)

Varautuminen kriiseihin

Kaikki tietänevät käsitteen seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta. Muinaisessa Egyptissä toimittiin viisaasti niin, ettei koko kansa tuhoutunut koko maailmaa kohtaavan nälänhädän edessä. Yhteiskunnan johto teki viisaita päätöksiä kansakunnan pelastamiseksi.

Tämä malli on nykyäänkin tuttu: hyvinä aikoina kartutetaan varastoja ja rahastoja, joilla pyritään varmistamaan yhteiskunnan toimintojen jatkuminen huonoina aikoina. Käytännössä asiat ovat useimmissa maissa kyllä annettu ajautua tilaan, jossa huonoina aikoina otetaan velkaa ja hyvinä aikoina maksetaan sitä pois. Tällöin hyvinä aikoina ei enää todellisuudessa kartutetakaan varantoja, vaan joissakin tapauksissa velkaannutaan vain entisestään.

Joka päivä yhteiskunta ottaa velkaa juuri tämän saman päivän sosiaaliturvan ylläpitämiseksi tietäen varsin hyvin etukäteen, etteivät nykyiset työssäkäyvät veronmaksajat kykene koskaan maksamaan velkaa pois. Tämä velanotto ei edes takaa, että nykyinen sosiaaliturva on mahdollista muutamien vuosien päästä.

Kuvittele tilannetta, jossa joka päivä otat velkaa, jotta sinulla ja lapsillasi olisi mitä syödä. Mutta samalla tietäen, ettet ole itse maksamassa sitä pois, vaan sen maksavat lapsesi ja lastenlapsesi, jos heillä on millä maksaa. Millä he itse sitten vuorostaan ostavat omille lapsilleen ruokaa?